Pitkän harkinnan jälkeen päätin avata blogin jossa kerron omista ajatuksistani ja kokemuksistani täällä Islannissa. Olen töissä etelä Islannissa suurella hevostilalla jossa pääosin ratsastan ja hoidan hevosia kahdeksasta kymmeneen tuntiin päivässä. Ensi viikolla alkaa neljäs viikkoni täällä joten olen ehtinyt tutustua paikkaan jo aika hyvin. Olen viihtynyt todella hyvin ja ihmiset täällä ovat erittäin mukavia ja tuntuu siltä että pikku hiljaa minusta olisi tulossa osa perhettä. Alunperin oli tarkoitus että jäisin vain kahdeksi kuukaudeksi mutta kun mainitsin että voisin olla pidempään he ilahtuivat ja haluavat minun jäävän tänne pidempään kuin oli tarkoitus. Joulun vietän tosin suomessa.
Päivä alkaa aina kahdeksalta hevosten ruokinnalla jonka jälkeen syödään itse aamupala ja sitten alkaa hevosten treenaus. Olen tähän mennessä ratsastanut seitsemän hevosta päivässä mutta ensi viikolla määrä kasvaa kun otamme hevoset jotka haimme talliin tällä viikolla treeniin. Hevosia tilalla on noin 80-100 eli tekemistä riittää. Hevosten treenaus jatkuu noin viiten asti jonka jälkeen ruokitaan taas hevoset ja laitetaan kaikki kuntoon seuraavaa päivää varten.
Ruotsinkielen taito on ehdottomasti eduksi kun yrittää opetella islantia (huom yrittää). Kolmen viikon jälkeen ymmärrän noin 50% keskusteluista. Moni sana on sama islanniksi ja ruotsiksi mutta ne sanat jotka eivät ole samoja ovatkin sitten ihan hepreaa. Puhumme yleensä islantia, ruotsia ja englantia sekaisin ja kaikki ymmärtävät toisiaan täydellisesti. Yleensä kaikki puhuvat minulle islantia ja toistavat sen englanniksi jos huomaavat etten ymmärtänyt ja vastaan joko ruotsiksi tai englanniksi.
Ensimmäiseltä päivältä jäi iso mustelma alaselkään kun päivän viimeinen hevonen olikin sitä mieltä että minun paikkani oli maassa eikä hänen selässään. Heti kun istahdin satulaan hevonen lähti alta ja heitti minut maneesin seinään. Pieni muistutus heti ensimmäisenä päivän siitä että vähän vois lukea hevosta paremmin. Sen jälkeen kaikki on mennyt hyvin ja olen ratsastanut monia erilaisia hevosia. Tavallisista harrastehevosista ensimmäisen palkinnon saaneille upeisiin hevosiin.
Kolmessa viikossa on tapahtunut niin paljon että on mahdotonta saada kaikki kirjoitettua mutta tässä osa siitä mitä arki on täällä. Bless!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti